Hallituksen kaavailema lahjoitusvähennys sataa todennäköisesti lahjoittajien laariin järjestöjen sijaan. Näin arvioi taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi.
Lakiuudistuksen myötä verovähennyksen voisi saada liikuntaa, urheilua, lasten ja nuorten hyvinvointia, sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä edistäville yhdistyksille ja säätiöille tehdyistä lahjoituksista.
Muutos koskisi sekä yksityishenkilöiden että yhteisöjen tekemiä lahjoituksia.
Nykyään yksityishenkilö voi antaa vähennyskelpoisen lahjoituksen vain yliopistoille ja korkeakouluille. Lahjoitusvähennys muuttuisi verosta tehtäväksi vähennykseksi, kun nykyisin se tehdään ansiotulosta.
Kotakorpi toteaa lahjoittajien hyötyvän uudistuksesta järjestöjä enemmän, mikäli uudistus ei merkittävästi lisää lahjoituksia.
– Se on kallis tapa koettaa tukea järjestöjä, kun osa tuesta valuu väkisinkin lahjoittajille, jotka tekisivät lahjoituksia myös ilman tukea.
Rahaa järjestöt todella kaipaavat. Hallitus hyväksyi vasta 84 miljoonan leikkaukset STEA-avustuksiin ensi vuodelle.
Päätösvalta rahan saajasta valuu osittain päättäjiltä lahjoittajille
Verotutkimuksen huippuyksikkö arvioi eduskunnalle tekemässään lausunnossa lahjoitusvähennyksen olevan kallis ja tehoton tapa järjestöjen tukemiseen. Kaisa Kotakorpi on yksi lausunnon kirjoittajista.
Hänen mielestään uudistukseen liittyy myös merkittävä ajattelutavan muutos siitä, mille tahoille rahaa osoitetaan ja kuka siitä päättää.
– Jos aiemmin on ajateltu, että poliittisessa prosessissa määritellään, mille järjestöille julkista tukea halutaan maksaa, niin nyt se päätösvalta siirtyy osin lahjoittajille.
Uudistuksen mukaan yksityishenkilö voi saada verovähennyksen, jos vuoden aikana lahjoitettu määrä on yli 500 euroa, ja se on osoitettu samalle saajalle.
Kotakorven mielestä tämä voi aiheuttaa lahjoitusten keskittymistä. Jos ihminen on aiemmin lahjoittanut pienempiä summia eri tahoille, saattaa hän lahjoitusvähennystä tavoitellakseen lahjoittaakin koko summan vain yhdelle järjestölle.
500 euron minimilahjoitus on liian suuri
Suomalaiset lahjoittavat rahaa paljon muita pohjoismaalaisia vähemmän, kertoo Vastuullinen lahjoittaminen -yhdistyksen pääsihteeri Pia Tornikoski.
Hän pitää uudistusta tarpeellisena, vaikka se ei korvaakaan leikkausten aiheuttamaa lovea.
– Haluamme ajatella, että Suomessa on vahva ja vakuuttava lahjoituskulttuuri, mutta sen edistämiseen tarvitaan myös julkisia toimia.
Hänen mukaansa 500 euron raja yksityiselle lahjoittajalle on kuitenkin liian korkea verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa vastaava raja on puolet pienempi.
Verohallinto määrittelee, mitkä järjestöt kelpaavat vähennyksen piiriin, ja lahjoitusten saajien on raportoitava tiedoista erikseen. Tämä voi aiheuttaa järjestöille lisää byrokratiaa ja järjestelmien päivityksiä, sillä lahjoittajista täytyy kerätä aiempaa enemmän tietoa verottajaa varten.
Lakiuudistus on eduskunnan käsiteltävänä, ja asiantuntijat pitävät sen hyväksymistä todennäköisenä. Hyväksymisen myötä laki astuisi voimaan vuoden 2027 alussa.
