Koulujen opetuksen pohjaa kirjoitetaan nyt vauhdilla uusiksi. Isoa urakkaa tehdään liian kovalla kiireellä, pelkää Helsingin yliopiston dosentti ja opettajankouluttaja Hannele Cantell.
Hän istuu työryhmässä, joka uudistaa parhaillaan ympäristöopin osuutta opetussuunnitelman perusteista.
Paperi on keskeinen, sillä sen pohjalta kunnat laativat omat, paikalliset opetussuunnitelmat. Perusteet siis asettavat raamit koko Suomen peruskoulujen opetukselle.
Taustalla on lakimuutos, jonka eduskunta hyväksyi kesällä. Sen myötä perusteita yritetään nyt muovata selkeämmiksi.
Samalla voi käydä niin, että suomalainen koulu muuttuu ilman, että sitä kunnolla edes tajutaan, Cantell pelkää.
Arvotavoitteet siirretään
Yksi iso muutos on, että jatkossa opetussuunnitelman perusteissa listataan ainoastaan tavoitteita, joiden saavuttamista voidaan mitata numeroilla.
Arvoihin ja asenteisiin liittyvät kohdat eivät taivu helposti numeroasteikolle. Siksi työryhmiä on ohjeistettu siirtämään ne tietoihin ja taitoihin liittyvien tavoitteiden viereltä muualle.
Nykyisin eri oppiaineiden opetuksen tavoitteissa lukee muun muassa, että oppilasta ohjataan tekemään ja ymmärtämään eri asioita.
Lisäksi niissä ohjataan esimerkiksi ”vaalimaan luontoa” ja ”toimimaan oikeudenmukaisesti”.
Tällaisia kohtia ei poisteta, vaan ne siirretään tekstissä toiseen kohtaan, oppiaineiden kuvauksiin. Siellä avataan jo nyt yleisemmin, miksi esimerkiksi matematiikkaa tai historiaa opiskellaan.
Vaarana on kuitenkin Cantellin mukaan, että käytännössä uudistus vie opetuksen painopistettä pois vaikeasti mitattavista asioista. Silloin uudistus toisi kouluihin painetta ehtiä vain tankata tiedot lukuvuoden aikana.
– Se voi johtaa siihen, että ei esimerkiksi lähdetä ulos luokasta. Koivuja opiskellaan mieluummin valokuvasta kuin lähtemällä ulos.
Taka-alalle voivat pahimmillaan hänestä jäädä myös innostuminen, vaikuttamistaidot ja muu, minkä voi ajatella liittyvän aktiivisten kansalaisten kasvattamiseen.
Näin Cantell kuvailee urakkaa:
Tutkija kaipaa keskustelua
Näin isoista asioista pitäisi ehtiä puhua, Cantell ajattelee.
Nyt siihen ei hänen mukaansa ole tarpeeksi aikaa.
Perusteita sorvataan uusiksi työryhmissä, joilla on alle kolme kuukautta aikaa saada luonnokset valmiiksi. Ryhmät kokoontuvat etäyhteydellä kerran viikossa.
Myös julkista keskustelua on ollut Cantellin mielestä uudistuksesta liian vähän.
– Moni kuntapäättäjä ja rehtori ei ole edes tiennyt, että meillä on tekeillä opetussuunnitelman uudistus. Saati sitten, mihin kaikkeen se voi vaikuttaa.
Esimerkiksi uusien oppimateriaalien tekeminen tällä aikataululla on haastavaa, oppikirjoja itsekin kirjoittava Cantell epäilee.
Yle tavoitti myös Cantellin kollegan, joka jakoi tämän huolen kiireestä. Lisäksi soitimme useille muille eri työryhmissä mukana oleville, joista osa suhtautui uudistukseen luottavaisemmin.
Osa kieltäytyi kokonaan kommentoimasta asiaa työryhmien ohjeistukseen tai asian keskeneräisyyteen vedoten.
Selkeämmät ohjeet kouluihin
Muutosta tehdään, sillä eduskunta hyväksyi kesäkuussa lakimuutoksen, jonka tarkoituksena on tehdä oppilaiden arvioinnista yhdenmukaisempaa.
Lakihankkeessa luvattiin kouluihin niin sanottua osaamistakuuta.
Se tarkoittaa, että nyt joka luokalle ja oppiaineelle laaditaan vähimmäisvaatimukset eli käytännössä kirjataan nykyistä tarkemmin, mikä riittää vitosen todistukseen. Sitä alemmalla osaamisella ei voi päästä seuraavalle luokalle.
Lisäksi opetussuunnitelman perusteisiin laaditaan kriteerit siihen, millaisilla taidoilla yltää arvosanaan 8 tai 10. Nykyisin vastaavia taulukoita on tehty vain kuudesluokkalaisille ja sitä vanhemmille.
Samalla tavoitteet muotoillaan niin, että ne sanovat suoraan, mitä oppilaan on tarkoitus osata tai ymmärtää. Tavoitteiden määrää myös vähennetään.
Nykyisin osa tavoitteista on kirjoitettu vain opetuksen näkökulmasta eli esimerkiksi niin, että opetuksen tavoitteena on ohjata tai kannustaa oppilasta johonkin.
Samalla uudistuksen myötä määritellään tarkemmin, missä järjestyksessä asiat opiskellaan.
Tähän saakka valtakunnallisesti on määritelty esimerkiksi vain, mitä yläkoulun aikana tulisi käydä läpi. Tästä syystä jokin asia on voitu käsitellä yhdessä kunnassa seitsemännellä ja toisessa yhdeksännellä luokalla. Nyt sisällöt jaetaan joka vuosiluokalle.
Uudistuksen tarkoituksena on tehdä opetussuunnitelman perusteista selkeämmät. Opetus- ja kulttuuriministeriön kyselyn mukaan opettajat ovat pitäneet nykyisiä ohjeita ympäripyöreinä ja hankalina.
”En usko, että monikaan on ymmärtänyt”
Uudistus tulee tarpeeseen, arvioi myös Hannele Cantell. Häntä huolettaa kuitenkin, ettei sitä ehditä tehdä huolella.
Uusien perusteiden on määrä olla aivan valmiina noin vuoden päästä ja käytössä kouluissa syksyllä 2028.
Aikataulut tulevat laista, joten Cantell ei halua syyttää kiireestä uudistustyötä vetävää Opetushallitusta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen virasto.
Sen sijaan hän ihmettelee, ovatko kansanedustajat tajunneet, minkä mittaluokan uudistusta he ovat laittamassa liikkeelle nopealla aikataululla.
– En usko, että monikaan on ymmärtänyt, että osaamistakuu tarkoittaa myös opetussuunnitelman uudistusta.
Aikataulu on erilainen.
Opetushallitus rauhoittelee
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikkö Terhi Nissinen Opetushallituksesta uskoo, että opettajat löytävät arvoihin ja asenteisiin liittyvät kappaleet tekstistä jatkossakin.
Ne ovat siis yhä opetuksen pohjana, hän sanoo. Hän ei siksi usko, että niiden paikan siirtäminen muuttaa opetuksen luonnetta.
Aikataulu on hänen mukaansa sen verran tiukka, että uudistustyö on täytynyt laittaa virastossa etusijalle. Hän pitää sitä kuitenkin riittävänä.
– Aikataulu on erilainen, Nissinen summaa.
Kun opetussuunnitelma kirjoitettiin viimeksi kokonaan uudelleen reilu kymmenen vuotta sitten, aikaa oli enemmän. Tällä kertaa kyse ei ole kuitenkaan kokonaisuudistuksesta, hän korostaa. Opetussuunnitelman perusteissa on oppiainekohtaisia osia ja yhteisiä osia, eikä yhteisiin osiin tule isoja muutoksia.
Aiemmin myös esimerkiksi kansalaisjärjestöjä on kuultu aiemmassa vaiheessa ja luonnoksia on hiottu pidemmälle ennen lausuntojen pyytämistä.
Nyt luonnokset lähtevät näytille varhaisemmassa vaiheessa. Lausuntokierros on alkuvuodesta 2027, ja sen jälkeen tekstejä ehditään työstää koko kevät.
– Siinä on ihan aito vaikuttamisen mahdollisuus.
Mittaamisesta kiistaa
Tänä syksynä esillä on ollut varsinkin kysymys siitä, pitäisikö koululaisia alkaa mitata kansallisilla kokeilla.
Eduskunnan tarkastusvaliokunta on ehdottanut niiden kokeilemista. Sadat tutkijat ovat vastustaneet ideaa.
Eduskunta äänesti tasokokeiden puolesta viime viikolla. Kokeiden lopullinen kohtalo ratkeaa seuraavalla hallituskaudella.
Opetussuunnitelman uudistaminen ei ole suoraan yhteydessä tasokokeisiin. Myös uudistus pyrkii kuitenkin siihen, että oppilaiden osaamista voitaisiin mitata helpommin.
Uutta on se, että jo ekaluokkalaisille määritellään nyt kriteerit esimerkiksi sille, millaisella matematiikan osaamisella ekaluokkalainen voi saada todistukseen vitosen ja millä irtoaa kymppi.
Näin pienille koululaisille annetaan käytännössä usein numeroiden sijaan sanallisia arviointeja. Opetussuunnitelman uudistus ei kuitenkaan tarkoita, että kouluissa pitäisi nyt alkaa antaa kaikille numeroita.
