Vapaaehtoisten apu sairaalassa yritetään turvata Keski-Pohjanmaalla rahoituksen epävarmuudesta huolimatta

Olka-toiminnan vapaaehtoiset opastavat, saattavat ja toimivat juttukavereina. Yksi kohtaaminen voi kestää jopa kaksi tuntia.

Kaksi naista seisoo infopisteen takana valkoisen pöydän äärellä, taustalla ilmoitustaulu, jossa erilaisia tiedotteita ja tekstejä.
Soiten alueella Olka-toiminnassa on mukana tällä hetkellä noin 50 vapaaehtoista. Avulle on yhä enemmän tarvetta, kertovat Olka-koordinaattori Sari Pekkarinen ja Kosti ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Nevasaari. Kuva: Petri Kuikka / Yle

Olka-vapaaehtoistoiminta halutaan pitää pystyssä Keski-Pohjanmaalla, vaikka rahoituksen tulevaisuus on epävarma.

Nyt on tehty erilaisia karttaharjoituksia siitä, miten ja millaisena toiminta voisi jatkua.

Etelä-Pohjanmaalla päädyttiin toiseen ratkaisuun.

Syynä ovat leikkaukset, joita sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) on tekemässä jakamiinsa avustuksiin.

Opastusta ja juttukaverina olemista

Olka-toiminta on hyvinvointialueen ja sillä toimivien yhdistysten yhteistyötä. Sillä tuetaan potilaita ja heidän läheisiään.

– He tarvitsevat monenlaista tukea ja apua. Kun tulee toimenpiteeseen tai hoitoon, niin siinä ei välttämättä siihen kohtaamiseen ole aikaa, sanoo Kosti ry:n toiminnanjohtaja Sirpa Nevasaari.

"Olka-toiminta on ruohonjuuritason kohtaavaa toimintaa"

Koulutetut vapaaehtoiset esimerkiksi auttavat keskussairaalassa ilmoittautumisen kanssa ja opastavat: kertovat, mistä mikäkin paikka löytyy ja lähtevät tarvittaessa saattamaan perille tai tueksi tutkimuksiin.

He toimivat säännöllisesti myös potilaiden juttukavereina esimerkiksi syöpäpoliklinikalla. Puhekumppania voi pyytää myös ex-tempore vaikkapa ihmiselle, joka on ollut pitkään osastolla ja omaiset ovat kaukana.

– Voi tuntua, että hyvinvointi alkaa kärsiä siitä, ettei ole läheistä kenen kanssa jutella. Meiltä olkalainen voi tulla sitten juttelemaan, sanoo Olka-vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sari Pekkarinen.

Vuodessa jopa 10 000 kohtaamista

Keskussairaalan miehitetyn paikan lisäksi Kannuksen ja Tunkkarin terveysasemilla on niin sanottu kylmäpiste, joissa on esitteitä. Yhdistykset käyvät niissä myös pitämässä teemapäiviä.

Keski-Pohjanmaalla on runsaat sata sotejärjestöä. Kaikilla ei ole tarpeeksi aktiivisia jäseniä, mutta ne voivat esitellä toimintaansa ja lähestyä potilaita esimerkiksi jättämällä esitteitä Olka-pisteille.

Tarve vapaaehtoisille on kasvanut, sanoo Pekkarinen. Viime vuonna vapaaehtoisille ja työntekijöilla ja työntekijöillä oli yhteensä lähes 10 000 kohtaamista.

– Se on hurja luku, kun miettii, että yksi kohtaaminen voi olla kuitenkin jopa kahden tunnin mittainen.

Keski-Pohjanmaan keskussairaalan, Tunkkarin ja Kannuksen pisteillä olevat työntekijätkin ovat koko ajan mukana kohtaavassa toiminnassa, jota avustusten jaossa painotetaan.

– Tämä on niin hyvä malli, että tätä voisi kopioida kyllä vaikka mihin toimintaan, sanoo Sirpa Nevasaari.

Kaksi miestä seisoo suojatien edessä Keski-Pohjanmaan keskussairaalan edessä, taustalla sairaalan kyltti.
Risto Halkola ja Mikko Finnilä pitävät Olka-vapaaehtoistoimintaa tärkeänä. Heitä rahoituksen epävarmuus harmittaa, sillä työtä tehdään vapaaehtoisten voimin. Kuva: Petri Kuikka / Yle

Monenlaista hyötyä

Risto Halkola löysi Olka-toiminnan tuttavan vinkistä. Hänen mukaansa vapaaehtoistyö sopii hyvin eläkeläiselle.

Halkola auttaa potilaita löytämään oikean osaston ja tarvittaessa saattaa perille asti, hakee pyörätuoleja ja käy juttelemassa potilaiden kanssa. Työ on ennen kaikkea ihmisten kanssa olemista.

– Se antaa itsellekin hyvän mielen. Joillekin vanhuksille kyseessä voi olla päivän ainut kohtaaminen. Teemme työtä ihan ruohonjuuritasolla.

Yksi Olka-toimintaan osallistuvista järjestöistä on Keski-Pohjanmaan kuuloyhdistys. Sihteeri Mikko Finnilä sanoo, että vertaistuki on yksi tapa auttaa.

– Esimerkiksi minä voin tarvittaessa kertoa omista kokemuksistani kuulokojeen käyttäjänä, jos asiakas on menossa sellaisen asian kanssa keskussairaalan kuuloasemalle.