Kolme vuotta Suomessa asunut Zahra Jafari opiskelee Vaasan kansalaisopisto Almassa saadakseen peruskoulun päättötodistuksen. Se antaisi hänelle riittävän kielitaidon ja mahdollisuuden jatko-opintoihin.
– Haluan oppia paljon lisää suomen kieltä ja haluan puhua suomea hyvin, Jafari kertoo.
Jafarin kotikieli on persia, ja perheessä puhutaan pääosin omaa äidinkieltä, vaikka suomeakin käytetään jonkin verran.
Juuri maahanmuuttotaustaiset opiskelijat ovat pääosin aikuisten perusopetuksen kasvaneiden opiskelijamäärien taustalla. He tarvitsevat suomen tai ruotsin kielen taitoa ja perusopetuksen päättötodistusta jatko-opintoja ja työelämää varten.
Kasvu on ollut 2020-luvulla reipasta: opiskelijoita on nyt lähes 8000, kun vuosikymmenen alussa heitä oli vajaat 6400.
Valtaosa on äidinkieleltään muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä ja iältään alle 40-vuotiaita.
Videolla kaksi opiskelijaa kertoo, millaisia tulevaisuudensuunnitelmia heillä on:
Opetusneuvos Sanna Voipio-Huovinen Opetushallituksesta kertoo, että monet perusopetuksen opiskelijat pyrkivät jatkamaan opintoja toiselle asteelle ja siitä eteenpäin.
– Kieli on tärkein oppimisen väline, ja siksi sen oppiminen on keskeistä, Voipio-Huovinen toteaa.
Alueelliset erot aikuisten perusopetuksen kasvussa ovat suuria: isoilla paikkakunnilla opiskelijamäärät ovat kasvaneet jopa sata prosenttia.
– Esimerkiksi Vantaalla maahanmuuttotaustaisia oppilaita - sekä lapsia että aikuisia - on suhteessa hyvin paljon, Voipio-Huovinen kertoo.
Vaasan kansalaisopisto Alman johtava rehtori Sannasirkku Autio vahvistaa maahanmuuttajien motivoituneen suomen kielen opiskeluun.
Tällä hetkellä opiston kirjoilla on 175 opiskelijaa, joiden joukossa on 30 eri kansallisuutta. Vain vajaa viisi prosenttia on suomalaisia ja seitsemän prosenttia opiskelee ruotsin kielellä.
– Opiskelijat ovat motivoituneita oppimaan suomen kielen ja saamaan päättötodistuksen, jotta heillä olisi paremmat mahdollisuudet opiskella ammattiin ja päästä esimerkiksi yliopistoon, sanoo Autio.
Kielen oppiminen on haastavaa
Zahra Jafari suunnittelee hakevansa Vaasan yliopistoon tai ammattikorkeakouluun kolmen tai neljän vuoden kuluttua, mahdollisesti kirjallisuuden alalle.
Abdullahi Yasin on sisäistänyt sen, että ilman kunnon kielitaitoa suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole mahdollista edetä.
– Tavoitteena on päästä lukion kautta opiskelemaan lääkäriksi, mutta vaihtoehtona on myös ammattikoulu ja mahdollisesti rakennusalan ammatti, Yasin sanoo.
Molemmat suunnittelevat jäävänsä Suomeen töihin opintojen jälkeen. He ovat motivoituneita kehittämään kielitaitoaan ja pääsemään tavoittelemiinsa ammatteihin.
– Haluan kehittää kieltäni, että se on tulevaisuudessa varmempaa, Yasin sanoo.
Kymmeniä kieliä samassa luokassa
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden luokassa saatetaan puhua kymmeniä eri kieliä, mutta opetus tapahtuu pääosin suomeksi ilman niin sanottuja välikieliä.
Jokainen opiskelija etenee henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan, ja opinnot voivat kestää yhdestä neljään vuotta riippuen lähtötasosta ja kielitaidon kehittymisestä.
Monikielinen oppimisympäristö vaatii opettajilta erityistä pedagogista osaamista.
Vaasan kansalaisopisto Alman apulaisrehtori Marianne Waltermann kuvaa tilannetta käytännönläheisenä haasteena, joka ei kuitenkaan ole ylitsepääsemätön.
– Mehän emme juuri käytä mitään välikieliä tai apukieliä. Jos käytämme, niin ehkä englantia, koska meillä näitä kieliä on todella monta.
Waltermann myöntää olleensa joskus huolissaan siitä, millaisella suomen kielen taidolla opiskelijat lähtevät oppilaitoksista jatko-opintoihin tai työelämään. Kommunikatiivinen kompetenssi eli kyky tulla toimeen suomen kielellä vaihtelee.
Hän kuitenkin korostaa, että monet taidot kehittyvät vasta myöhemmin.
– Meillä on paljon sellaista uinuvaa taitoa, joka puhkeaa kukkaan vaikkapa juuri ammatillisissa opinnoissa tai työelämässä, hän sanoo.
Tavoitteena on, että kaikilla valmistuvilla on suhteellisen hyvä kyky tulla toimeen suomen kielellä. Työelämän erikoissanastoa joudutaan kuitenkin usein opettelemaan vielä valmistumisen jälkeen.
– Kielen oppiminen on elämänpituinen tie, apulaisrehtori muistuttaa.
