Alle 15-vuotiaiden lasten ja nuorten rikostilastot ovat hehkuneet punaisina Lapualla jo usean vuoden ajan.
Poliisin tietoon tulevia rikosepäilyjä on kymmeniä vuodessa ja niistä merkittävä osa on henkeen ja terveyteen kohdistuvia. Viime vuosina rikosepäilyjen asukaslukuun suhteutettu määrä Lapualla on ylittänyt jopa maakuntakeskus Seinäjoen.
Kun sivistys- ja hyvinvointijohtaja Mika Kamunen ehdotti ratkaisuksi koulujen kokonaisturvallisuudesta vastaavan tehtävän perustamista, valtuusto löysi tehtävään määrärahat saman tien.
– Ei tullut poikkinaista sanomista, Kamunen muistaa.
Nyt koulujen turvallisuuskoordinaattorina toimii Ilpo Rantala, entinen poliisi, jonka työkenttään nuoret ovat kuuluneet parikymmentä vuotta.
– Olen kouluturvallisuuden sekatyömies, hän sanoo.
Rantalan toimenkuva on koko Suomenkin mittakaavassa harvinainen. Kuntaliiton mukaan vastaavia on vain suurimmissa kaupungeissa.
Kokemukset toiminnasta ovat hyvät, vaikka tekemistä Lapualla riittää edelleen.
– En uskalla edes ajatella, mikä Lapuan tilanne olisi, jos siellä ei olisi turvallisuuskoordinaattoria hoitamassa asioita. Voin lämpimästi suositella joka paikkaan tämmöistä ”ilpoa”, sanoo Pohjanmaan poliisin vanhempi konstaapeli Ville Pajula.
Tavallista haastavampi lukuvuosi
Lapualla on 11 alakoulua ja yksi yläkoulu, johon ongelmat erityisesti keskittyvät.
Kun viikko sitten yläkoululaisten huoltajat kutsuttiin yhteiseen vanhempainiltaan, paikalle ilmestyi vain kymmenkunta kiinnostunutta.
Rantala sureekin tilannetta, jossa koulu nähdään vihollisena. Kodeissa pitäisi ymmärtää yhteistyön merkitys.
– Näkemykset voivat olla erilaisia, mutta ei kukaan koulun henkilöstöstä Wilman viesteihin mitään keksi, kyllä siellä ihan faktoista kerrotaan.
Mika Kamusen mukaan päättymässä oleva lukuvuosi on ollut erityisesti yläkoululla tavallista haastavampi.
Erityisesti häntä huolettaa kouluakäymättömien nuorten määrä. 15 vuotta sitten tapaukset olivat yksittäisiä, nyt puhutaan jopa yli kymmenestä nuoresta.
Henkilökunnan kannalta tilanne on hankala, jos nuori tulee koululle häiriköimään, mutta ei osallistu opiskeluun, Kamunen sanoo.
Ruhjeita, potkuja ja puremia
Lapualaisen alakoulun jumppasaliin on kerääntynyt kahdeksan aikuista. He läpsivät toisiaan avokämmenellä ja nyrkeillä olkavarteen.
Keskellä kulkee Rantala, joka komentaa: ”Anna tulla vaan!”
Opettajia ja koulunkäynninohjaajia naurattaa. Silti lähes kaikilla heistä on kokemusta kouluväkivallasta.
Ruhjeet, potkut ja puremat ovat normiarjessa tuttuja, ja siksi koulutus katsottiin tarpeelliseksi.
– Oppilas on yrittänyt lyödä, purra tai raapia, joskus ehkä potkaistakin. Muutamia kynsienjälkiä löytyy ikuisesti käsistä, kertoo luokanopettaja Janna Sepponen.
Koulunkäynninohjaaja Tommi Ilkka kertoo, että ottaa usein väkivaltaisuudet vastaan ensimmäisenä, koska työskentelee luokassa lähimpänä oppilasta:
”Näpistysten pääkaupungista” väkivaltaiseksi
Ville Pajula on Etelä-Pohjanmaan alueen ankkuripoliisi, jonka työsarkaan kuuluvat koulut ja maakunnan nuoriso.
– Olen sanonut Lapuaa näpistysten pääkaupungiksi Etelä-Pohjanmaalla, mutta viime vuosina myös väkivaltalukemat ovat olleet kasvussa.
Nuorten pahoinvointi on lisääntynyt, hölmöily muuttunut vakavammaksi ja koulujen kynnys ilmoittaa tapahtumista poliisille laskenut, Pajula listaa.
Oman lisänsä tuo roadman-kulttuurin ihannoinnin takia kasvanut väkivaltaisuus, ryöstelyt ja alistaminen.
– Silmät pyöreänä ihmettelen välillä itsekin, miten näin nuoret voivat tällaiseen toimintaan edes lähteä, mutta niin se vaan on.
Vidolla Ilpo Rantala kertoo, että myös koulukiusaaminen johtaa usein rikosilmoitukseen:
Tavallisia kouluista tulevia rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi kunnianloukkaus, laiton uhkaus, pahoinpitely tai lievä pahoinpitely sekä kaikki henkeen ja terveyteen liittyvät rikokset.
Lisäksi ilmoituksia tulee omaisuusrikoksista, kuten varkauksista tai näpistyksistä.
”Turvallisuudessa ei voi olla vapaamatkustajia”
Lasten ja nuorten väkivaltaisuudesta puhutaan paljon valtakunnallisesti. Ilpo Rantala sanoo, että tilanne Lapualla on samanlainen, ei parempi tai hurjasti huonompi kuin muualla.
– Ei silti pitäisi tyytyä nykyiseen olotilaan ja ummistaa silmiä.
Rantalan toive on, että asioita ei jätettäisi koulujen sisäisiksi, vaan niistä tehtäisiin aina ilmoitus viranomaisille.
Turvallisuuskoordinaattori on tehnyt turvallisuussuunnittelusta systemaattista, sanoo Janna Sepponen videolla:
Ilpo Rantala muistuttaa, että koulussa kaikilla aikuisilla olisi hyvä olla samat ohjeet ja oikeudet puuttua uhkatilanteisiin.
– Turvallisuudessa ei voi olla vapaamatkustajia, Rantala sanoo.
Turvallisuuskoordinaattorin lisäksi Lapualla on panostettu koulujen turvallisuuteen ottamalla käyttöön erityinen sovellus kriisitilanteiden varalle, myös kameravalvontaa on lisätty.
