Koulutaksi ajaa pitkin Puumalan Lietvedentietä, joka mutkittelee saarten ja luotojen poikki.
Kyydissä istuvilla koululaisilla on pitkä kotimatka edessään. Yhtenäiskoululta tulee matkaa Otasaloon 70 kilometriä, kun matkalla käydään ensin Hurissalon eteläosissa.
Edestakainen matka-aika on tasan lain sallimat 2,5 tuntia päivässä.
Eri puolille laajaa saaristokuntaa haarautuvat koulukuljetukset ovat merkittävä syy siihen, että Puumalassa on maan toiseksi kallein perusopetus. Edellä on vain Suomen pohjoisin kunta Utsjoki.
Suurin syy perusopetuksen kalliiseen hintaan on se, että oppilaita on Puumalassa niin vähän.
Hyvinvointi- ja kulttuurijohtaja Tuomo Tenhusen mukaan parin tuhannen asukkaan kunnassa on vain 71 peruskoululaista.
– Meillä ei ole mitään ylimääräistä ja turhaa, joka selittäisi tällaisen eron muihin kuntiin, sanoo Tenhunen.
Perusopetuksen hinta vaihtelee kunnissa merkittävästi:
Laihialla säästetään kaikesta
Länsirannikon tuntumassa sijaitsevalla Laihialla perusopetus on Suomen halvimpia.
Se johtuu sivistysjohtaja Markku Laukkosen mukaan lasten suuresta määrästä. 7 500 asukkaan kunnassa on 922 peruskoululaista.
Pieniinkin kouluihin on riittänyt toistaiseksi oppilaita. Laihialla on kuusi alakoulua ja yksi yläkoulu. Kuljetuksia tarvitsee vain 15 prosenttia koululaisista, eivätkä matkat ole yhtä pitkiä kuin Puumalassa.
Toisaalta taustalla on nuukuudestaan tunnetun kunnan tiukka talouskuri.
– Jokainen hankinta tehdään harkiten, oli kyseessä sitten elintarvikkeet, kirjat tai tietotekniikka, Laukkonen sanoo.
Keväällä järjestetyissä yt-neuvotteluissa Laihia vähensi koulunkäynnin ohjaajien määrää ja luopui ei-pakollisten oppituntien järjestämisestä.
Kirkonkylän koulun johtajan Mika Koskela on sitä mieltä, että perusopetuksesta ei ole varaa säästää enää yhtään enempää.
Mika Koskela kertoo, miten koulu säästää sähköisissä oppimateriaaleissa:
Lapset vähenevät, opetus kallistuu
Perusopetuksen kustannukset ovat nousseet selvästi.
Yhden oppilaan kouluvuosi maksoi viime vuonna keskimäärin 12 500 euroa, mikä on lähes viisi prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Suurimmat menoerät ovat ovat henkilökunnan palkat ja kiinteistökulut. Myös koulukuljetukset tulevat kalliiksi.
Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mari Sjöströmin mukaan kunnat käyttävät kyyteihin vuosittain 250 miljoonaa euroa.
Suomessa on runsaat puoli miljoonaa oppilasta, joista satatuhatta tarvitsee kuljetusta.
– Koulukuljetustaakka on maalaiskunnissa selvästi suurempi kuin kaupungeissa.
Kunnilla on rajalliset mahdollisuudet karsia kustannuksia:
Lain mukaan oppituntien määrä ja opetettavat aineet ovat samat kaikille lapsille ympäri Suomen. Lisäksi koulut pitää sijoittaa niin, ettei päivittäinen matka-aika ole liian pitkä.
Samaan aikaan oppilasmäärät laskevat. Laihiallakin syntyneiden määrä on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2020 lähtien.
Koska alakouluja on useita, Laihian on tulevaisuudessa mahdollista etsiä säästöjä vähentämällä koulujen määrää. Vielä se ei ole ajankohtaista, sanoo sivistysjohtaja Markku Laukkonen.
Pienissä kunnissa tällaista vaihtoehtoa ei ole.
Esimerkiksi Puumalassa on jäljellä enää yhtenäiskoulu, ja sinnekin on perustettu jo yhdysluokkia. Se tarkoittaa, että kahdella luokalla on sama opettaja.
Koulujen vähentäminen saattaa olla mahdotonta myös siksi, että oppilaiden kuljetusmatkat venyisivät liian pitkiksi.
Ratkaisuna kuntien välinen yhteistyö
Puumala on vakavarainen kunta, jonka taloutta perusopetuksen kustannukset eivät heilauta.
Hyvinvointi- ja kulttuurijohtaja Tuomo Tenhusen mukaan rahaa ei silti haaskata. Kunta etsii parhaillaan uusia keinoja suitsia perusopetuksen kustannuksia.
– Emme aio hätiköidä. Suunnittelemme yhteistyötä lähikuntien kanssa. Pohdimme, olisiko esimerkiksi mahdollista palkata yhteisiä opettajia.
Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki kannustaa pieniä kuntia yhteistyöhön.
Yläkoululaiset voivat käydä koulua naapurikunnassa, jos sinne on lyhyempi matka kuin oman kunnan kouluun.
Esimerkkejä löytyy ainakin eteläisestä Suomesta: Myrskylän yläkoululaiset käyvät koulua Porvoossa, ja Miehikkälän yläkoululaiset Virolahdella.
– Yhteisten opettajien käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään jatkossa. Etäopetusta pitäisi voida hyödyntää myös peruskouluissa, mutta lainsäädäntö on siinä hyvin tiukka, Myllymäki sanoo.
Puumalassa tulevaisuus näyttää juuri nyt valoisalta.
Koronavuosien jälkeen syntyvyys on lähes kaksinkertaistunut 2010-lukuun verrattuna. Kunnassa syntyy joka vuosi yli kymmenen lasta.
Koulun oppilaskohtaiset kustannukset alkavat laskea, kun he tulevat kouluikään.
Korjaus 16.9.2026 kello 17.42: Kunnat käyttävät kyyteihin vuosittain 250 miljoonaa euroa. Jutussa luki alun perin virheellisesti, että summa olisi 250 000 miljoonaa euroa.
