Valtimo

Valtimo
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Nurmes
vaakuna	sijainti
Sijainti	63°40′45″N, 028°48′50″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Pielisen Karjalan seutukunta
Kuntanumero	911
Hallinnollinen keskus	Valtimon kirkonkylä
Perustettu	1910
Liitetty	2020
– liitoskunnat	Nurmes Valtimo
– syntynyt kunta	Nurmes
Pinta-ala	838,07 km²  (1.1.2019)
– maa	800,32 km²
– sisävesi	37,75 km²
Väkiluku	2 103   (31.12.2019)
– väestötiheys	2,63 as./km² (31.12.2019)
Infobox OK

Valtimo on entinen Suomen kunta Pohjois-Karjalan maakunnassa. 1. tammikuuta 2020 kunta liittyi osaksi Nurmeksen kaupunkia.

Ennen kuntaliitosta kunnassa asui 2 103 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 838,07 km², josta 37,75 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli 2,63 asukasta/km². Valtimo oli väkiluvultaan Pohjois-Karjalan maakunnan pienin ja Suomen 257. suurin kunta.

Valtimon naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista Nurmes, Rautavaara ja Sotkamo.

Maantiede

Ylä-Valtimon maalaismaisemaa 2007.

Vuoden 2019 lopussa lakkautettu Valtimon kunta sijaitsi Pohjois-Karjalan maakunnan pohjoisosassa Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntien rajalla. Valtimon maisemaan kuuluu erämaita, harju- ja vaarajonoja, kyläaukeita ja vesistöjä. Vaarojen huiput voivat korkeimmillaan olla jopa 335 metriä merenpinnasta. Ne ovat 1 500 miljoonaa vuotta vanhan vuoriston juuriosan jäännös. Edes jääkauden jäämassat eivät runsaan kilometrin paksuudestaan huolimatta ole tasoittaneet vaaroja. Maankuoren paksuus on Valtimolla keskimäärin 50 kilometriä. Elias Lönnrot kuvailee Karjalan-matkojen muistiinpanoissaan Valtimoa seuraavasti: ”Seudut ovat kauneimpia maassa lampineen, lahtineen, niemineen, kannaksineen ja metsineen.” Kirkonkylä sijaitsee Haapajärven ja Valtimojärven välisellä kannaksella harju- ja kangasmaastossa, ja sen laella on kaunis puukirkko.

Valtimolla on kahdeksan Natura-kohdetta: vanhoista metsistään tunnetut Syvälampien alue, Simanaisenlehto, Pykäläkangas, Piilopirtinaho-Marjomäki ja Murtovaaran alueen vanhat metsät, Kansikkovaaran ja Jysmänvaaran aarniometsät sekä Kuoppasuon luonnontilainen aapasuo .

Lähes koko Valtimo kuuluu Valtimonjoen reitin vesistöön. Valtimon kunnan alueella on osittain tai kokonaan 153 järveä. Niistä suurimmat ovat Haapajärvi, Koppelojärvi ja Valtimojärvi.

Kylät ja taajamat

Elomäki, Haapakylä (kirkonkylä), Halmejärvi, Hirsikangas, Kalliojärvi, Karhunpää, Koiravaara, Koppelo (Koppelojärvi), Nuolijärvi, Pajukoski, Puukari, Rasimäki, Rumo, Sivakkajoki, Sivakkavaara, Verkkojoki ja Ylä-Valtimo.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja maisemakyliä ovat Karhunpää, Rasimäki ja Ylä-Valtimo.

Taajamat

Vuoden 2018 lopussa Valtimolla oli 2 143 asukasta, joista 955 asui taajamassa, 1 168 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Valtimon taajama-aste on 45,0 %. Kunnassa oli vain yksi taajama, Valtimon kirkonkylä.

Historia

Valtimolta on löytynyt esineitä kivikaudelta ajalta 4200–2000 eaa., pronssiesineitä ajalta 600–200 eaa. ja miekka 1200-luvulta. Paikannimistä on päätelty Valtimolla olleen joskus lappalaista asutusta. Nykyinen väestö on peräisin Savosta, Kainuusta ja Karjalasta.

Valtimon kunta perustettiin vuonna 1910. Syyskuussa 2010 kunta vietti satavuotisjuhlaansa.

Valtimon Maanselkä on Vuoksen alkulähdettä. Vesireittejä käytettiin tavallisina kulkuväylinä 1500- ja 1600-luvuilla. Vielä 1800-luvulla vesistön vierellä olevaa harjua pitkin kulki 1600–1700-luvun vaihteessa vaikuttaneen kruunun verovouti Simo Hurtan ratsutie Lieksasta Sotkamoon. Tätä samaista tietä pitkin Valtimolle tuotiin myös Oulusta suolaa.

Valtimolla on ennen harjoitettu paljon kaskeamista ja kaskiviljelystä. Siitä kertovat kunnan lukuisat kaskeamiseen viittaavat nimet, kuten mm. Halme-alkuiset paikannimet (halme = viljaa kasvava kaski) sekä Rasi-alkuiset nimet (rasi = polttamatta jäänyt ylivuotinen kaski, palamaton paikka kaskessa).

Valtimolle sijoitettiin sodan jälkeen suojärveläisiä Raja-Karjalasta niin paljon, että Valtimon väkiluku kasvoi vuosien 1946–1950 välisenä aikana 1 100 henkilöllä. Suojärveläiset puhuivat karjalan kieltä, ja näitä kielentaitajia on Valtimolla edelleen.^lähde?

Hallinto

Kunnanjohtaja vuodesta 2013 alkaen helmikuuhun 2019 asti oli Leena Mustonen. Valtimon viimeisenä kunnanjohtajana toimi Kyösti Korhonen. Kunnanvaltuustossa oli 21 paikkaa, joista yksitoista oli keskustan hallussa kaudella 2017–2021.

Lieksa, Nurmes ja Valtimo päättivät vuonna 2007 tehdä kunta- ja palvelurakenneuudistusta varten yhteisen toimeenpanosuunnitelman. Vuonna 2014 Lieksa olisi halunnut kuntaliitoksen, mutta Valtimo ja Nurmes äänestivät sitä vastaan.

Huhtikuussa 2019 Valtimon ja Nurmeksen kunnanvaltuustoissa päätettiin, että Valtimo liitetään Nurmekseen vuoden 2020 alusta alkaen. Valtimon kunnanvaltuusto hyväksyi kuntaliitoksen äänin 11–10, ja Nurmeksen kaupunginvaltuusto hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti.

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat maanrakennusyritys J ja P Timonen, koneiden ja laitteiden agentuuritoimintaa harjoittava Tomaki Services ja Ylä-Karjalan hoitokoti.

Liikenne

Valtimon kautta kulkevat valtatie 6 (aiemmin valtatie 18) sekä Joensuu–Kontiomäki-rata. Henkilöliikenne radalla lopetettiin vuonna 1993, mutta Valtimon rautatieasemalla on edelleen tavaraliikennettä.

Etäisyyksiä Valtimolta

• Joensuu 140 km
• Kajaani 95 km
• Kuhmo 60 km
• Kuopio 140 km
• Lieksa 80 km
• Nurmes 20 km
• Sotkamo 55 km

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Valtimon väestönkehitys 1980–2015
Vuosi			Asukkaita
1980			4 019
1985			3 880
1990			3 637
1995			3 370
2000			3 002
2005			2 671
2010			2 458
2015			2 324
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Valtimolla oli seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Valtimon seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Valtimon alueella toimii Taipaleen ortodoksinen seurakunta, vuoteen 2021 asti edelliseen yhdistynyt Nurmeksen ortodoksinen seurakunta.

Valtimon nähtävyydet

• Kalliokoski Puukarissa
• Kalliojärven lintujärvi ja lintutorni
• Koivuvaaran näköalapaikka Pajukoskella
• Kuntalaisten Talo
• Murtovaaran talomuseo
• Ortodoksinen Valtimon pyhän Kolminaisuuden kirkko Hiekkalahdessa
• Rasimäen tsasouna ja raivaajamuistomerkki
• Simo Hurtan ratsutie Kokkoharjulla Rumossa
• Talonpojan taival -retkeilyreitti
• Tavikosken hierinmylly Verkkojoella
• Täyssinän rauhan rajakivi Maanselässä
• Valtimon Natura 2000 -alueet
• Valtimon kirkko
• UKK-reitti: Koli-Vuokatti sekä ”etappireitti”

Tapahtumat

• Valtimo-päivät eli Valtimon kesäpäivät: 7-päiväinen pitäjätapahtuma heinäkuun toisella viikolla.
• Ortodoksiset praasniekat eli temppelijuhlat helluntaina ja juhannuksena

Ruokakulttuuri

Valtimon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla siansoosi ja perunat sekä majavapaisti pihlajanmarjahyytelön kera.

Liikuntapalvelut

Valtimolla on valaistetut hiihtoladut Lokkiharjulla ja jääkiekkokaukalo yleisurheilukentän vieressä. Valtimolla on myös kuntosali ja Valtimotalo-niminen urheilutalo.

Tietoliikenneyhteydet

Valtimo on yhteydessä valokaapelilla kansalliseen ja kansainväliseen tietoverkkoon. Julkisten rakennusten ja palveluiden välillä on oma tietoverkko. Ylä-Karjalan alueella on toiminut Oppiva Ylä-Karjala -projekti. Hankkeen tarkoituksena on ollut luoda Juuan, Nurmeksen ja Valtimon alueella toimiva sähköinen kansalaisverkko. Kansalaisverkon käyttäjät voivat muun muassa julkaista omat internet-kotisivunsa ilmaiseksi.

Tunnettuja valtimolaisia

• Juhana Helmenkalastaja, myynti- ja pukeutumisvalmentaja, kouluttaja
• Tapio Hämynen, historioitsija ja professori
• Kaija Härkin, hiihtäjä
• Matti Jaaranen, Lapinlahden lintujen jäsen
• Marketta Kokkonen, Espoon kaupunginjohtaja
• Jarmo Kärnä, moninkertainen pituushypyn SM
• Jouko N. Martikainen, Göttingenin yliopiston itäisen kirkkohistorian emeritusprofessori
• Pepi Reinikainen, kirjailija
• Valtimon Vasaman hiihdon naisjoukkue, kolminkertainen SM, johon kuului mm. Ulla Suhonen, hiihtäjä

Katso myös

Valtimon kunnan alueella olleet julkiset taideteokset ja muistomerkit on esitetty Nurmeksen kaupungin luettelossa.

• Luettelo Nurmeksen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Lähteet

• Laine, O. I. (toim.): Karjalan vaaroilta. Helsinki: Otava, 1963.
• Valtimo. Kotiseututeos Karjalan ja Kainuun kauniista rajakunnasta. Lions Club Valtimo ry, 1994. ISBN 952-90-6060-2
• Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sanakirja. WSOY, 1971. ISBN 951-0-08803-X.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Valtimo Wikimedia Commonsissa

• Valtimon kylien sivut (Arkistoitu – Internet Archive).
• Tilastokeskus – Valtimon avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive).
• Valtimolaiset kylät ja asukkaat henki- ja maakirjoissa

Valtimon kylät

• Elomäki
• Haapakylä (kirkonkylä)
• Halmejärvi
• Hirsikangas
• Kalliojärvi
• Karhunpää
• Koiravaara
• Koppelo (Koppelojärvi)
• Maanselkä
• Nuolijärvi
• Pajukoski
• Puukari
• Rasimäki
• Rumo
• Sivakkajoki
• Puukari
• Sivakkavaara
• Verkkojoki
• Ylä-Valtimo