Monen arvosanat laskevat lukiossa, koska peruskoulun numerot eivät kerro todellista osaamista – nyt sille halutaan loppu

Arvosanojen lasku ahdistaa lukiolaisia. Hallitus uudistaa perusopetuksen arviointia pienentääkseen kuilua peruskoulun ja lukion välillä.

Inka Raskilan ruotsin arvosana putosi lukiossa. Video: Pyry Sarkiola/ Yle

Lappeenrantalaisen kolmatta vuotta lukiota käyvän Inka Raskilan keskiarvo peruskoulun päättötodistuksessa oli 9,3. Lukion alkaessa numerot laskivat. Esimerkiksi ruotsin kiitettävä vaihtui seiskaan.

Lappeenrannan lukion äidinkielen lehtori Susanna Kaupin mukaan on yleistä, että lukion ensimmäisellä luokalla arvosanat laskevat.

– Lukioon tullessa melkein kaikilla on äidinkielen arvosana vähintään kahdeksan, mutta ensimmäisen opintojakson jälkeen opiskelijat saavat numeroita koko arvosana-asteikkon matkalta, Kauppi sanoo.

Eri peruskoulut ja opettajat käyttävät arvosana-asteikkoa vaihtelevasti. Tutkimusten mukaan peruskoulussa samalla osaamisella oppilaiden välillä arvosanassa voi olla jopa kahden numeron ero. Tämä johtuu siitä, että tavoitteita on paljon ja opettajat voivat painottaa niitä eri tavoin.

Myös työskentelytaitojen merkitys arvosanan muodostumisessa vaihtelee paljon, joten peruskoulussa tuntiaktiivisuudella ja hyvillä yhteistyötaidoilla on voinut saada osaamistaan paremman arvosanan.

Esimerkiksi oppilailla joiden arvosana on kahdeksan, todellinen osaamisen taso voi vaihdella seiskasta yhdeksään.

Lukiossa arviointi perustuu oppilaiden kokemuksen mukaan vahvemmin oppiaineen sisällön hallintaan.

– Tästä voi tulla lukiolaiselle ikävä tunne, että vaikka on päässyt sisälle, ei pärjääkään, opetusneuvos Tiina Luomanen Opetushallituksesta sanoo.

Janika Laurikainen, Inka Raskila ja Elina Kuisma Lappeenrannan lukiosta pohtivat, milloin vähempikin riittää.

Video: Pyry Sarkiola/ Yle

Hallitus valmistelee parhaillaan perusopetukseen osaamistakuuta, jolla pyritään kaventamaan kuilua peruskoulun ja lukion arviointien välillä.

Osamistakuussa kaikkiin oppiaineisiin määritellään tavoitteet ja arviointikriteerit arvosanoille 10, 8 ja 5. Jatkossa arvosana kertoisi selkeämmin oppiaineen osaamisesta. Näin oppilailla on realistisempi käsitys omasta osaamisesta.

– Jos oppilas saa matematiikasta ysin, niin se tarkoittaa, että hän osaa matematiikkaa sen arvosta ja hallitsee matematiikan työskentelytaitoja, Luomanen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan valtakunnallista tehtäväpankkia, joka antaa opettajalle välineitä oppilasarvioinnin tueksi.

Opettajien ammattijärjestö OAJ on vuosia toivonut selkeyttä peruskoulun arviointikriteereihin. Arviointi on yhdenvertaisempaa, kun tulkinnanvaraa on vähemmän.

– Tällä hetkellä arviointi ei valitettavasti ole yhdenvertaista, vaan samalla osaamisella numeroarviointi vaihtelee, OAJ:n koulutuspolitiikan asiantuntija Ida Leino sanoo.

Leinon mukaan uudistus lisää vaaditun osaamisen läpinäkyvyyttä. Kun arvosana kuvastaa todellista osaamista, se on reilua myös oppilaan näkökulmasta.

Vaaleahiuksinen silmälasipäinen nainen seisoo lukion käytävällä pöydän ääressä, taustalla portaikko ja kaappeja.
Äidinkielen lehtori Susanna Kauppi sanoo, että oma taitotaso hahmottuu lukiolaisille opintojen edetessä. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Myös Lappeenrannan lukion äidinkielen lehtori Susanna Kauppi sanoo uudistuksen olevan toivottu.

– Uskon ja toivon, että tämä loiventaa peruskoulun ja lukion välistä eroa arvioinnissa.

Uudistetut opetussuunnitelmat otetaan esiopetuksessa ja peruskouluissa käyttöön 1.8.2028. Uudistuksista huolimatta on edelleen mahdollista, että peruskoulusta saadut arvosanat lukiossa laskevat.

Paineita arvosanoista

Arvosanat ja koulumenestys aiheuttavat osalle nuorista ahdistusta ja jopa uupumusta.

Viimeisimmän nuorisobarometrin mukaan nuorten tyytyväisyys omaan elämään on pudonnut historiallisen matalalle. Esimerkiksi Lappeenrannassa 22 prosenttia 8.–9.-luokkalaisista on edellisen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Vuonna 2019 vastaava luku oli 10 prosenttia.

Mannerheimin lastensuojeluliiton auttavien palveluiden asiantuntija Erika Viding kertoo, että valitettavan moni nuori peilaa omaa arvoaan arvosanoihin. Se voi aiheuttaa isojakin tunteita, jos arvosanat yhtäkkiä laskevat reippaasti.

– Kaikilla löytyy omia vahvuuksia. Numeroiden vertailu toisiin vain lisää ahdistusta.

Vidingin mukaan opiskeluun ja tulevaisuuteen liittyvät paineet nousevat esiin keskusteluissa, kun nuoret ottavat yhteyttä Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen sekä chat -palveluun.

Pitkähiuksinen nainen seisoo toimistossa kirjoituspöydän äärellä, taustalla tietokone, koristeita ja kortteja seinällä.
Kuraattori Petra Pusan huoneessa käsitellään nuorten murheita laidasta laitaan. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Nuorten paineet ovat tuttuja myös Lappeenrannan lyseon kuraattori Petra Pusalle, jonka luona opiskelijat voivat purkaa ahdistustaan.

– Muistutan nuorta, että ne arvosanat eivät määritä häntä ihmisenä. Autan huomaamaan, että hänellä paljon muuta osaamista ja tietoa kuin yksi persiilleen mennyt koe.