Lahti liittyy syksyllä monien muiden Suomen kuntien joukkoon, kun valtuusto joutuu tekemään vaikeita linjauksia tulevien vuosien palveluverkon sopeuttamisesta.
Kaupunginvaltuuston tärkeimmät asiat tulevana syksynä ovat päätökset ensi vuoden talousarviosta ja lokakuussa käsittelyyn tulevasta aluepalveluohjelmasta, jossa tarkastellaan palveluverkkoa vuoteen 2040 saakka.
Lahden kohdalla palveluverkon sopeuttamisessa ei ole kyse äkkijarrutuksesta.
Talousjohtaja Tiina Mörskyn mukaan kaupunki on saamassa taloutensa tasapainoon ilman merkittäviä säästötoimia.
– Kaupunki valmistelee ensi vuoden budjettia, mutta merkittäviä säästöjä ei näyttäisi tulevan.
Aiemmat toimet, kuten kuntaveron korotus ja henkilöstön vähentäminen, näkyvät nyt taloudessa.
Mörsky toteaa, että koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan jatkuvasti. Tänä vuonna sitä on tarkasteltu aluepalveluohjelmassa.
– Taustalla on lapsimäärän väheneminen, joka vaikuttaa päiväkoti- ja koulupalvelujen tarpeeseen.
Laune-Hennalan miljoonahanke omana investointina
Sivistysjohtaja Mikko Mäkelä kuvailee taloudellista tilannetta tiukaksi, mutta toteaa sivistystoimen selviytyvän ensi vuonna ilman suuria leikkauksia.
Lahti on paremmassa tilanteessa kuin monet muut kunnat, koska säästötoimia on tehty jo aiemmin.
Vuoteen 2040 saakka ulottuvassa aluepalveluohjelmassa esitetään kuitenkin merkittäviä muutoksia palveluverkkoon.
Aluepalvelutoimikunnan vetäjä Kimi Uosukainen (sd.) kertoo, että ohjelman avainhankkeiden kustannukset ja aikataulut ovat täsmentyneet syksyn aikana keväällä julkaistusta versiosta.
Mukkulan monitoimitalon hankesuunnitelmasta päätetään jo tänä syksynä.
Launeen ja Hennalan yhteisen päiväkodin toteutusta selvitetään kaupungin omana investointina aiemman vuokraussuunnitelman sijasta. Seitsemän miljoonan euron päiväkoti voisi valmistua vuonna 2028.
Kolmas merkittävä panostus on Erstan koulun ja päiväkodin remontti Nastolassa 13 miljoonalla eurolla. Hanke voisi valmistua 2030-luvun alussa.
Kuusi päiväkotia ja kaksi koulua vaakalaudalla
Päiväkotiverkossa muutokset olisivat laajoja. Villa Piiparin päiväkodin Onnelan toimipisteen toimintaa ei jatkettaisi, Joutjärvellä väistötiloissa oleva Möysän päiväkoti siirrettäisiin keskustan alueelle 2030-luvulla ja Ruoriniemen päiväkodin toiminta siirtyisi pysyvästi Kivimaan monitoimitalon yhteyteen.
Herrasmannin, Asemantaustan ja Kanervan päiväkodeista luovuttaisiin.
Kouluverkossa Kasakkamäen peruskoulu yhdistettäisiin Kärpäsen peruskouluun.
Kanervikon erityiskoulu sijoitettaisiin keskussairaalan yhteyteen tai läheisyyteen 2030-luvun alussa.
Liikuntapalveluissa sekä Lahden uimahalli että Saksalan uimahalli suljettaisiin vesiliikuntakeskuksen valmistuessa. Saksalan uimahallin peruskorjauksen peruminen säästäisi arviolta 12–15 miljoonaa euroa.
Monitoimitalon kustannuksia kritisoidaan
Konkreettinen esimerkki kireästä tilanteesta nousi esiin jo tiistaina, kun sivistyslautakunta käsitteli Mukkulan monitoimitalon päivitettyä hankesuunnitelmaa. Hankkeen kustannusarvio on noin 36 miljoonaa euroa.
– Mukkulan monitoimitalo on liian kallis, sivistyslautakunnan varapuheenjohtaja Teresa Rautapää (kok.) sanoo suoraan.
Hän korostaa, että kyse ei ole hankkeen tarpeellisuudesta. Mukkulassa on odotettu uutta koulua jo pitkään, ja hanke aiotaan toteuttaa.
Toteutustapaa pitäisi vielä tarkastella siten, että talo rakentuu halvemmalla.
– Tällaisessa taloustilanteessa tuntuu ihan hullulta, että hankkeen hintalappu on näin suuri.
Hinnasta on väännetty aiemminkin.
Rautapää vertaa hanketta muihin Suomessa vireillä oleviin kohteisiin. Kuusankoskelle ollaan rakentamassa vastaavan kokoinen koulu noin 20 miljoonalla eurolla, lähes puolet halvemmalla.
Syntyvyyden lasku pakottaa uudelleen ajatteluun
Sivistysjohtaja Mäkelä korostaa, että päiväkoti- ja kouluverkon karsiminen on haaste monissa Suomen kunnissa.
– Kyllähän se on väistämättä edessä, kun lasten määrä näyttäisi ainakin nyt vähenevän.
Juuri lasten määrän väheneminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa oli syynä siihen, että Lahdessa alitettiin sivistystoimen budjetti viime vuonna.
– Tänä syksynä perusopetuksessa aloitti pitkästä aikaa pienin ikäluokka, toteaa Mäkelä.
Rautapää muistuttaa, että palvelut järjestetään verorahoituksella.
– Palvelut pitää järjestää niin, että rahat riittävät.
Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat Lahden suurimpia palveluja ja aiheuttavat suurimmat tilakustannukset.
Kun valtuusto on hyväksynyt aluepalveluohjelman, sitä lähdetään toteuttamaan, Uosukainen summaa.
Toimiva palveluverkko on tärkeä myös alueellisen eriytymisen hillitsemiseksi.
