Vietnamilainen Khoa Vu saapui Suomeen keväällä 2021 ja aloitti Aalto-yliopistossa. Viime vuonna hän valmistui tietotekniikan diplomi-insinööriksi. Töitä Vu on hakenut pian vuoden ajan.
– Olen lähettänyt noin 200 työhakemusta ja päässyt kolmeen työhaastatteluun, mutta mikään niistä ei ole johtanut työpaikkaan.
Suomessa hänellä on ollut vain yksi lyhyt työpesti, jonka hän sai kontaktiensa kautta. Kyse oli projektityöstä, joten jatkoa ei ollut mahdollistakaan saada.
Vu on tykästynyt Suomeen.
Hän haki pitkään töitä ainoastaan Suomesta, mutta sittemmin hän on alkanut etsiä töitä myös muualta Euroopasta. Vu sanoo, että ulkomaalaisena työnhaku tuntuu Suomessa yksinkertaisesti liian vaikealta.
– Haluaisin jäädä, mutta jos en löydä töitä, minun on pakko muuttaa ulkomaille.
Maastamuuttajat syövät nettomuuttoa
Suomessa on työvoima- ja osaajapula. Se vaikeutuu jatkuvasti, koska väestö vanhenee ja syntyvyys on matalaa.
Ratkaisua haetaan maahanmuutosta, joka on kiihtynyt viime vuosina. Suomeen muutetaan runsaasti esimerkiksi Intiasta, Filippiineiltä ja Baltian maista.
Samaan aikaan miinusta tulee vastakkaisesta suunnasta eli siitä, että moni muuttaa pois Suomesta.
– Lähtijät, sekä suomalaiset että ulkomaalaiset, ovat pääosin parhaassa työiässä ja korkeasti koulutettuja, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Toissa vuonna maahanmuutto kasvatti Suomen väestöä miltei 35 000:llä, viime vuonna jo runsaasti yli 50 000:llä. Luvut kuvaavat nettomaahanmuuttoa eli tulijoiden ja lähtijöiden erotusta.
Lähtijöitä taas on vuosittain noin 15 000–20 000. Todellisuudessa lähtijöitä on enemmän, mutta etenkin lyhyeksi aikaa ulkomaille muuttavat eivät aina kirjaudu tilastoihin.
Noin puolet pois muuttavista on ulkomaalaisia.
Pylkkänen toteaa, että osaajapulaa haittaa juuri ulkomaalaisten kaikkoaminen, koska he tuskin enää palaavat. Suomalaisista suuri osa muuttaa ennen pitkää takaisin kansainvälisen kokemuksen ja kontaktien kera.
– Suomalaisilla paluumuuttajillakin näyttää tosin olevan vaikeuksia löytää tietä takaisin työmarkkinoille. Ulkomailla hankittua työkokemusta tai koulutusta hieman vierastetaan.
Yli puolet ulkomaisista opiskelijoista lähtee pian valmistumisen jälkeen
Tutkimuslaitos Laboren tutkimusohjaaja Hannu Karhunen harmittelee etenkin ulkomaisten opiskelijoiden poismuuttoja.
– Yksi tärkeä kynnys on jo ylitetty, kun he ovat suostuneet tulemaan tänne pakkasen keskelle. Se, miten heidät onnistuttaisiin pitämään Suomessa, on erittäin tärkeää.
Petrattavaa riittäisi. Yli puolet ulkomaalaisista opiskelijoista muuttaa pois Suomesta kolmen vuoden sisällä valmistumisesta.
Moni heistä haluaisi jäädä, kuten Aalto-yliopiston Khoa Vu.
– Olen saanut täältä koulutuksen. Haluaisin antaa takaisin tekemällä töitä ja maksamalla veroja.
Työllistymisen esteitä ulkomaalaisille ovat esimerkiksi kieli-kysymykset, hankala byrokratia ja kontaktien puute. Kyselyiden perusteella paikalliset kontaktit lisäävät ulkomaalaisen todennäköisyyttä jäädä Suomeen.
– Kontaktit, kieli ja kulttuuri tuntuvat ratkaisevan tärkeiltä, arvioi myös Vu omien kokemustensa perusteella.
Laboren Karhunen toteaa, että suunnilleen 2000-luvulle asti Suomessa on ollut hyvin vähän maahanmuuttajia.
Nyt maahanmuutto on kiihtynyt, mutta esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna ulkomaalaisia on yhä vähän. Työmarkkinoillakaan ei siksi ole totuttu ulkomaisten palkkaamiseen.
– Monissa yrityksissä on iso kynnys palkata ensimmäinen työntekijä, joka ei puhu suomea. Ulkomaisen palkkaaminen tarkoittaa myös sitä, että yrityksessä täytyy oppia, miten ulkomaalainen ihminen otetaan osaksi työyhteisöä.
Anonyymi rekrytointi voi auttaa
Mitä neuvoksi? Karhunen aloittaisi ulkomaalaisten työllistämispalveluiden ja byrokratian selkeyttämisestä.
– Suomessa on paljon erilaisia työryhmiä, hankkeita, ministeriöiden ohjelmia ja korkeakouluilla vielä omat palvelunsa. Eikä niiden vaikuttavuudesta tiedetä oikein mitään, huomauttaa Laboren Karhunen.
Hän sanoo, että työllisyyspalveluja pitäisi räätälöidä ulkomaalaisille. Opiskelijoita taas pitäisi auttaa löytämään polkuja työelämään jo opintojen aikana.
– Paikoin työvoimapalveluita tarjotaan opiskelijoille vasta valmistumisen jälkeen, ja silloin ollaan auttamatta myöhässä.
Apua voisi löytyä myös anonyymistä rekrytoinnista. Siinä työnantaja näkee hakijan nimen, sukupuolen ja taustan vasta siinä vaiheessa, jos hakija kutsutaan työhaastatteluun.
Maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaiset (tai ulkomaalaisen nimiset) saavat syntyperäisiä vähemmän kutsuja haastatteluihin, vaikka eroa kokemuksessa ja koulutuksessa ei ole.
Suomessa Labore ja Vatt tutkivat asiaa Helsingin kaupungin anonyymin rekrytoinnin kokeilussa.
Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjantekijä ja Laboren tutkija Sanni Kiviholma sanoo, että anonymisoinnin vaikutus ylsi palkkaamiseen asti, eikä ainoastaan haastatteluun pääsemiseen.
– Anonyymissä rekrytoinnissa ulkomaalaisen nimisiä palkattiin jonkin verran enemmän, Kiviholma sanoo.
Uutispodcast: hallituksen kaavailemat maahanmuuton kiristykset osuvat ulkomaisiin osaajiin
Juttuun korjattu Elina Pylkkäsen titteli 8.1. klo 10.22.
