Siirry sisältöön

soseutus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

soseutus (39)

  1. soseuttaminen

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi soseutus soseutukset
genetiivi soseutuksen soseutusten
soseutuksien
partitiivi soseutusta soseutuksia
akkusatiivi soseutus;
soseutuksen
soseutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi soseutuksessa soseutuksissa
elatiivi soseutuksesta soseutuksista
illatiivi soseutukseen soseutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi soseutuksella soseutuksilla
ablatiivi soseutukselta soseutuksilta
allatiivi soseutukselle soseutuksille
muut sijamuodot
essiivi soseutuksena soseutuksina
translatiivi soseutukseksi soseutuksiksi
abessiivi soseutuksetta soseutuksitta
instruktiivi – soseutuksin
komitatiivi – soseutuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo soseutukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
soseutus-

Etymologia

[muokkaa]

verbi soseuttaa (heikko vokaalivartalo soseuta-) + johdin -us

Käännökset

[muokkaa]