lemmitty
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (vanhahtava, nykykielessä runollinen) rakastettu, rakas
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈlemːit̪ːy/
- tavutus: lem‧mit‧ty
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | lemmitty | lemmityt |
| genetiivi | lemmityn | lemmittyjen |
| partitiivi | lemmittyä | lemmittyjä |
| akkusatiivi | lemmitty; lemmityn |
lemmityt |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | lemmityssä | lemmityissä |
| elatiivi | lemmitystä | lemmityistä |
| illatiivi | lemmittyyn | lemmittyihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | lemmityllä | lemmityillä |
| ablatiivi | lemmityltä | lemmityiltä |
| allatiivi | lemmitylle | lemmityille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | lemmittynä | lemmittyinä |
| translatiivi | lemmityksi | lemmityiksi |
| abessiivi | lemmityttä | lemmityittä |
| instruktiivi | – | lemmityin |
| komitatiivi | – | lemmittyine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | lemmity- | |
| vahva vartalo | lemmitty- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Verbi
[muokkaa]lemmitty
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä lempiä
Aiheesta muualla
[muokkaa]- lemmitty Kielitoimiston sanakirjassa
