Saamenmaa
Saamenmaa (pohjoissaameksi Sápmi tai Sámeeana(n), inarinsaameksi Säämi tai Sämieennâm, koltansaameksi Sääʹmjânnam) tarkoittaa saamelaisten asuttamaa aluetta Fennoskandiassa.[1] Saamenmaa ulottuu Suomen Lapin, keskisen Ruotsin, keski-Norjan ja Venäjän Kuolan niemimaan alueelle.[2]
Suomessa Saamenmaa, saamelaisalue sekä perustuslaissa edellytetty saamelaisten kotiseutualue tarkoittavat kaikki saamelaisten yhtenäisesti asuttamaa aluetta Enontekiön (Eanodat), Inarin (Aanaar) ja Utsjoen (Ohcejohka) kunnissa sekä Sodankylän (Soađegilli) Lapin paliskunnassa.[1][3] Yleisesti ottaen Saamenmaa tarkoittaa aluetta, jossa on saamelaisia, saamelaista kulttuuria ja saamea puhuvia. Hallinnollinen Saamenmaa käsittää vain osan saamelaisten perinteisistä asuinalueista.[4] Kuntia verrattaessa saamelaisia asuu eniten Oulussa.[5]
Nimen historia ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suuri osa Saamenmaasta sijaitsee Pohjoiskalotin alueella, mutta huomattava osa saamelaisista asuu nykyään perinteisen asuinalueen ulkopuolella, esimerkiksi Helsingissä.[4] Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa.[6][7] Puhuttuja saamen kieliä on yhdeksän. Saamelaisia on laskutavasta riippuen 60 000 – 100 000, Suomessa saamelaisia asuu noin 10 000.[7] Suomen saamelaisia kieliryhmiä ovat pohjoissaamelaiset, inarinsaamelaiset ja kolttasaamelaiset.[8]
Etenkin saamelaisille Saame on maa. Saamenmaa ei ole valtio, vaikka saamelaisilla on ollut oma hallintomuoto: siida eli lapinkylä. Siidat toimivat osittain edelleen poronhoidon yhteydessä Norjassa ja Ruotsissa.[9] Poronhoito on keskeinen saamelainen elinkeino, joskin vain 10–15 % saamelaisista työskentelee poronhoidon piirissä.