Siirry sisÀltöön

Ruhtinas

Wikipediasta
TĂ€mĂ€ artikkeli kĂ€sittelee aatelisarvoa. NiccolĂČ Machiavellin kirjaa kĂ€sittelee artikkeli Ruhtinas (kirja).

Ruhtinas on aatelisarvo, joka luetaan ylhÀisaateliin. Ruhtinas voi olla esimerkiksi hallitsijaperheen ei-hallitseva jÀsen (prinssi). YlhÀisten aatelissukujen pÀÀmies on usein ruhtinas, ja erÀiden pienten valtioiden hallitsijan arvonimi on ruhtinas.[1][2] ArvojÀrjestyksessÀ ruhtinas on nykyaikana herttuan alapuolella, mutta kreivin ylÀpuolella.

Esihistoriallisella ajalla Skandinaviassa ruhtinas saattoi olla mitÀ tahansa herttuan ja kuninkaan vÀliltÀ: kuninkaan vasalli, tai tÀysin itsenÀinen hallitsija. Silloin kuninkaalliset arvonimet (esimerkiksi kuningaz ja druhtinaz) kÀsitettiin eri tavoin kuin nykyaikana.

Keskiajalla monien eurooppalaisten pikkuvaltioiden hallitsijan arvonimi oli ruhtinas, mutta 1800-luvun alussa useimmat heistÀ menettivÀt hallitsijanasemansa. Nykyisin enÀÀ Andorran, Liechtensteinin, Luxemburgin ja Monacon hallitsijoina on ruhtinas (Andorrassa kaksi, Luxemburgissa oikeammin suurherttua). Ruhtinaan arvo voi olla myös joillakin hallitsijahuoneen miespuolisilla jÀsenillÀ. Aatelisarvon naispuolista haltijaa kutsutaan ruhtinattareksi. NykyÀÀn hallitsijoina toimivat ruhtinaita pidetÀÀn kuninkaallisina ja heidÀn hallitsemiaan ruhtinaskuntia monarkioina.

Ruhtinaaksi kÀÀnnetÀÀn ranskan ja englannin prince (prinssi on suomeksi lĂ€hinnĂ€ kruununperijĂ€n arvonimi), saksan FĂŒrst, italian principe ja venĂ€jĂ€n knjaz (ĐșĐœŃĐ·ŃŒ).[2] Magnus Dux, Großherzog, Grand Duke tai Veliki knjaz kÀÀnnetÀÀn usein suuriruhtinaaksi, joskus suurherttuaksi tai kuninkaallisen kruununperijĂ€n arvonimenĂ€ usein prinssiksi tai prinsessaksi. Erzherzog kÀÀnnetÀÀn lĂ€hes aina arkkiherttuaksi.

Saksassa on kĂ€ytetty keisarinvaaliin osallistumaan oikeutetuista ruhtinaista nimitystĂ€ KurfĂŒrst, joka kÀÀnnetÀÀn muotoon vaaliruhtinas (myös kuuriruhtinas). Ruotsin furste kÀÀnnetÀÀn ruhtinaaksi ja furstinna ruhtinattareksi, storfurste suuriruhtinaaksi.

Suomen viimeinen ja ainoa Ritarihuoneelle introdusoitu ruhtinassuku oli sammunut Aleksandr Sergejevitƥ Menƥikovin sukuhaara[2]. Aiemmin Suomessa on asunut muitakin venÀlÀisiÀ ruhtinassukuja (knyaz:it). NÀmÀ slaavilaiset ruhtinassuvut eivÀt pitÀneet Ritarihuoneelle rekisteröitymistÀ tÀrkeÀnÀ ja jÀttivÀt sen siksi tekemÀttÀ. Demidoffin suku on ainoa nykyisin Suomessa asuva venÀlÀinen ruhtinassuku.

  1. ↑ Ruhtinas Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus ja Kielikone Oy. Viitattu 12.6.2016.
  2. 1 2 3 Ruhtinas Pieni Tietosanakirja / III. Masku - Sanomalehti /1319-1320. Project Runeberg. Viitattu 6.5.2022.