Luontokato
Luontokato tarkoittaa luonnon monimuotoisuuden eli biodiversiteetin vähenemistä, kun lajit taantuvat eli niiden kannat pienenevät, vaikka ne olisivatkin yhä elinvoimaisia. Lajeja voi myös uhanalaistua tai kuolla kokonaan sukupuuttoon (lajikato). Uhattuun monimuotoisuuteen kuuluvat myös muun muassa lajien sisäinen geneettinen vaihtelu ja niiden ympäristöjen vaihtelu ekosysteemeissä.[1][2]
Nykyisin meneillään olevassa sukupuuttoaallossa lajeja häviää erittäin nopeasti. Lajien häviäminen on 1 000 – 1 000 000 kertaa lajiutumista yleisempää.[3] Hallitustenvälisen luontopaneelin mukaan noin neljännes maailman eläin- ja kasvilajeista on vaarassa kadota lopullisesti.[1]
Käsitteen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luontokato-käsitteen käyttö on yleistynyt Suomessa 2020-luvulla, ja Kotimaisten kielten keskus lisäsi sen Kielitoimiston sanakirjaan vuonna 2022.[4]
Vaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Luontokato heikentää luonnon toimintaa. Lajit elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa, ja lajin katoamisen seuraukset voivat olla arvaamattomat.[5] Jos lajien riippuvuuksien verkosto häiriintyy, seurauksena saattaa olla koko ekosysteemin romahtaminen. Monimuotoisessa ekosysteemissä saattaa kuitenkin löytyä tilalle korvaavia lajeja.[3]
Syyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maapallon luonnon monimuotoisuus on nykyaikana nopeasti vähenemässä ihmisen toiminnan seurauksena. Tärkeimpiä luontokadon syitä ovat maankäyttö, ylikulutus, ilmaston lämpeneminen, haitalliset vieraslajit sekä ilman, veden ja maaperän saastuminen.[1][6] Maankäytön muutoksia ovat esimerkiksi se, kuinka metsiä, soita ja muita luonnonympäristöjä muutetaan pelloiksi, patoaltaiksi ja kaupungeiksi.[7]
Suomessa kulutetusta lihasta naudanliha aiheuttaa eniten ja broileri vähiten luontokatoa, sianliha on siltä väliltä. Kasviperäisen tofun vaikutus on kaikkia näitä pienempi. Naudanlihan maankäytön luontojalanjälki liittyy lähinnä tuontilihaan, koska sademetsissä on paljon enemmän lajeja ja siksi siellä hehtaarin raivaaminen laitumeksi on haitallisempaa kuin Suomessa.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Luontokadon syyt, seuraukset ja pysäyttäminen | Tieteessä tapahtuu www.tieteessatapahtuu.fi. 17.9.2025. Viitattu 20.10.2025. (englanniksi)
- ↑ Katja Matveinen: Metsät ja luontokato 7.12.2021. Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 7.10.2022.
- 1 2 Juhani Lokki: Kaunis kotimaa : natura Fennica 1, Luonnon monimuotoisuus WSOY 1994, s. 318–321.
- ↑ Luontokato nyt sanakirjassakin - ePressi www.epressi.com. 10.11.2022. Viitattu 21.2.2023.
- ↑ Enroth, Johannes (kirj.): Piirainen, Mikko (päätoim.): Luonnossa: Kasvit 3, s. 206–209. Weilin+Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33405-8
- ↑ Kari Ikävalko: Synkkä YK-arvio valmis: Luonnon tila heikentyy nyt ennennäkemätöntä vauhtia – kolmannes maapallon luonnosta tuhoutuu vuoteen 2050 mennessä Yle uutiset. 6.5.2019. Viitattu 6.5.2019.
- ↑ Jonathan Watts: Biodiversity crisis is about to put humanity at risk, UN scientists to warn The Guardian. 3.5.2019. Viitattu 5.5.2019.
- ↑ Kanan piti olla haitallisinta, mitä lautaselle voi laittaa – Nyt niin ei olekaan Helsingin Sanomat. 30.8.2024.
